Täällä on kilvanajokuvia ja -kalustoa (kausi-1982)
Taas ollaan talvessa, ja RM465:en saa kyytiä Oriveden SM-jäällä. Päälläni on tuo Tori-Sport Oy:n ja Hit Oy:n yhdessä sponsoroima silikonikäsitelty Lookwell
nahkapuku, joka olikin sangen lämmin kunnollisen vuorensa ansiosta, sekä piti kaikenlisäksi vielä pienet kosteudetkin puvun ulkopuolella. Orivedellä
järjestäjät olivat taas "taikauskoisia", eivätkä antaneet käyttää kilpailussa onnennumeroani 13 muuten, kuin että laitoin siihen tuon plussan perään.
Skofeltin Laten kanssa aika-ajon tuloksia tiirailemassa. "Mitähän tuossakin oikein lukee, tarttiskohan hankkia uudet lasit? Kato nyt Late siekii
tarkemmil silmilläs"!
Seppo "Seppä" Mäkelin, ainoa oikea mekaanikkoni koko kilvanajaja-urani aikana. Seppä oli mukana auttamassa sekä maaradalla kesällä 1981, että
jääradalla 1982, jolloin ajelin kahdessa luokassa. Seppä myös huolehti paria ihan itse tekemääni runkoprojektia lukuunottamatta lähes koko
aktiiviakani pyörieni hitsaus- ja muista "metallinliimaustöistä", joita kyllä riittikin ajoittain sangen runsaasti värinöiden aiheuttamien murtumien
takia. Sepälle kuuluu suuret kiitokset niistä vuosista, ilman hänen panostaan kaikki olisi ollut huomattavasti vaikeampaa. KIITOS SEPPO! Kuvassa on
myös jääradalle kaudelle -82 intoutunut Reiska Santala.
Ilkka Heinäaho ja Hannu Kallio neuvonpidossa lumipenkalla "silloin joskus siellä jossakin".
Omakuva "silloin joskus siellä jossakin". Tämä vuoden 1982 jääratakausi päätetään nyt tähän, ja suunnataan katseet kesäkauteen. "Turvallista
kotimatkaa" toivottelee "Team Suzuki / -Tori Sport / -Sippola".
Kesä tuli taas talven jälkeen, ja senmyötä myös uudet kujeet. Kone-Olli oli "mainostellut" muistaakseni MP-lehdessä kevään aikana crossipyörästä
tehtyä "mini budget" raaseria, ja niinpä minäkin sitten hävitin molemmat RM:t pois, ja hommasin tilalle uuden Suzukin RM125Z:n. Säännöt olivat suht
yksinkertaiset, eli jouston pituus ei saanut olla yli 200mm, ja jarrujen piti olla riittävät. Muuten oli ihan normaalit rr-pyörän vaatimukset
voimassa. Kuvassa on minun eka versioni aiheesta. Suora ohjaustanko, tuo jää- ja maaradalta jäänyt kapea etulokari, Suzuki 125 X4:n etujarru sekä
Seven Star tarvikevalupyörä, ja tuolla takana kapeampi vanne. Etunumerokilpi on tehty ison valkoisen muovikanisterin kyljestä. Renkaina edessä ja takana on
18-tuumaiset Dunlopin kuviokumit. Ensimmäisessä kisassa viikkoa aiemmin Räyskälässä minulla oli Rossin Sepolta kiireellä haetut vanhat Yokohama
kisarenkaat, eli vanteensuojukset, joissa ei ollut pitoa yhtään. Tuollaisilla "kuvioDunlopeilla" ajelin sitten kauteen 1985 asti. Kuvassa vierelläni
on Jäntin Mikon vastaava Kawasaki kehitelmä. Lisäksi kuvassa on ainakin Järvisen Matti ja tuolla takana 50cc Kreidlerilla Mika-Sakari Komu. Kaikki
muut "tuuppaavat" pyöränsä päältä käyntiin, paitsi minä kun eivät molemmat jalat ylettäneet kunnolla yhtäaikaa maahan. Kuva on otettu Ahvenistolla
8.5.1982.
Tässä on sitten se "iso 30:n litran valkoinen muovikanisteri" vauhdissa. Pakkasen Jussilta saadut käytetyt Dunlopit pitivät aivan loistavasti, ja
niinpä ajo olikin "pelkkää juhlaa ja nautiskelua". Huonosta lähdöstäni huolimatta muut kilpakumppanini eivät tässä vaiheessa mahtuneet enää samaan
kuvaan.
Tässä on sitten viimeinen kuva "mini budget" raaseristani tässä muodossa. Tuo nelonen on minulle tuttu numero jo kouluajoilta, etenkin
kevät-todistuksissa ja tietenkin sen vanhan arvosteluasteikon mukaan.
Artukainen 29.5.1982. Startti on tapahtunut ja kärkeen kiiruhtaa "katupyörällään" numero 2, enpä muista kuka, sitten on mielestäni Matti Järvinen
numero 25, seuraava taitaa olla Seppo Tuomainen numero 12, sitten numero 5 tuolta Järvis-Matin takaa hiekan kautta kiertäen. Itse olen tuolla
keskivaiheilla numerolla 13, ja juuri ehtinyt hypätä kyytiin pyörän käynnistyttyä. Uutta "mini budget" raaseriini on tähän kisaan tullut
Speed7-varttikate, clip-on ohjaustanko, pakoputki alakautta, ja lasikuituinen rr-mallinen satula.
Tästä toisesta Artukaisten starttikuvasta voi nähdä myös Jäntin Mikon halukkuuden kärkikahinointiin "mini budget" Kawasakillaan numerolla 3. Kuvia
tästä kisasta minulla on olemassa vain nämä neljä kappaletta.
Tässä kuvassa Tuomaisen Seppo on jo saatu kiinni. Tuon hänen vanhan 2-pyttyjammun kulku ei enää riitä paljon uudempia yksipyttyisiä vastaan.
Taustalla näkyy startin napannut "katupiikki" numero 2 jo selvästi jääneenä.
Tässä viimeisessä kuvassa Jäntin Mikko on saatu kiinni ja ohitettu. Kolmen porukka on hyvin kasassa ja kisailu kovaa. Muistaakseni numerolla 4 ajaa
Heikki Metsäkylä, numeron viisi nimeä en muista, muistaakseni hän on Turun poikia. Tässä näkyy myös tuo uusi alaputki, joka osoittautuikin todella
huonoksi valinnaksi. RM:n pehmeähkö jousitus ei sallinutkaan kallistusta oikealle juurikaan tuota enempää pakoputken osumatta asfalttiin. Siispä oli
pakko ajaa tämä Artukaisen ainut oikea kaarre hitaalla linjalla niin sisältä kuin mahdollista. Kuvasta näkyy myös, että ilma oli silloin sangen kylmä,
minulla ja numerolla 5 on nimittäin jäähdyttimestä liki puolet teipattu umpeen lämpötilan nostamiseksi normaaliin. Ja varmaan monella
muullakin.
Ahvenistolla 13.6.1982. Valmistautuminen katsastukseen, eli äänenvaimentimen villat on vaihdettu. Pakoputkikin on vaihdettu takaisin yläputkeksi.
Jälleen oli todella kylmä ilma, toppatakki oli pakollinen varuste näissäkin kisoissa, jos meinasi varikolla pysyä lämpimänä. Kuten kuvasta myös näkyy,
jäähdytinkin on lähes puoleksi umpeen teipattuna. Tuossa heti takanani on tuo kesän 1982 varikkomoponi, keltainen Yamaha Passola. Lisäksi tuolla
vielä kauempana on todella nätti Transitin "isoisä", samanlainen kuin se Börje Janssonin vuoden 1971 huoltoauto, mutta huomattavasti parempikuntoinen.
En tosin muista, kenen tuo auto oli, mutta saamani lukijapalautteen perusteella omistajaksi on tunnistettu sangen suurella varmuudella Markku Lehdikkö.
Ahvenistolla edelleen. Kuvassa ovat Hannu Kallio ja jollen väärin muista, niin tuo Honda-takkinen on Paavo Honkala. Kuvassa on myös "poikien"
käyttämä katettu RM125. Tällaisella moni kuski ajeli -80 luvun alkuvuosina ensimmäiset kilpailuvuotensa, ennenkuin siirtyivät MBA-kalustoon.
Tässä kuvassa mennään viiden porukalla Ahveniston varikon mäkeä ylös.
"Pyhäpäivän työt" on taas tehty, ja voin riisua "työvehkeet" pois. Kylmästä ilmasta johtuen visiiri huurtui jokinverran, joka näkyy myös tästä
kuvasta. Eipä taas muuta, kun kamat vaan kasaan, ja kotiin huilaamaan. Ja koneeseen uusia metkuja miettimään.
"Pyhäpäivän työt" on Repaltakin jo tehty, mutta tulos ei ole järin tyydyttävä. Kylmästä ilmasta ja kylmistä renkaista johtuen varmaankin takapyörä
on luiskahtanut alta. Pahimmat vauriot eivät kuitenkaan näy kuvassa, sillä moottorin vasen puoli on "viilautunut aika heikkoon kuntoon". Tämä on
muistaakseni ainoa kerta, kun olen nähnyt Repan "naama peruslukemilla".
Ja sitten taas radalle. Tässä ollaan Ahvenistolla treenaamassa ja muutoksia kokeilemassa kesäkuun toisella viikolla. Pyörässäni on uusi pakoputki,
ja lisäksi on uutuutena tuo rengasta myötäilevä etulokasuoja. Koneeseen tehtiin myös runsaasti läppäkokeiluja tehoalueen hiomiseksi rr-käyttöön
sopivammaksi.
Ahveniston ratavarikolla treenien välissä pohdiskelemassa konetekniikan ihmeellisyyksiä. Pohdiskelijoina tuossa ovat Heinäahon Ilkka ja Pennan Juha.
"Jussin" takana on hänen 250cc Yamahansa.
Yli puoli päivää on jo kohta "painettu", mutta aina vaan on Jussilla kovin miettiväinen ilme. Jokin tuossa pyörässäni "maestroa" askarruttaa.
Tässä on vielä yksi sen saman, ja todella kauniin kesäpäivän "maisemakuva" kuvattuna Ahvenistolla.
Koeajoa edelleen, mutta osaatko arvata, tai tiedätkö, kuka on puikoissa? Kypärä, hanskat, saappaat ja pyörä ovat minun, mutta puku on vieras. Arvaa
kuka luotsaa RM:ää noin tyylikkäästi!
No Ilkkahan se oli. Verestelemässä vanhoja muistoja ja samalla myös kokeilemassa "läppäjuttuja ja muita virityksiä". Ilkan ilmeestä ja viittomakielisestä
kerronnasta voinee päätellä ajokokemuksen olleen aika mukavan. Tuon vieressä myhäilevän "atleetinkin" ilme kertoo palautteen olleen varsin positiivista,
ja "minibudgettini" saaneen hyväksyttävän arvosanan.
Tässä on vielä jää- ja asfalttivirtuoosi Juha Pennan versio jo aiemmin kuvatusta RM125-aiheesta. Tämäkin kuva on jo menettänyt ison osan väreistään.
Tässä ei nimittäin pitäisi olla mitään vihreää, vaan kaikki kuvan vihreät osuudet kuuluisivat olla jonkinsävyisiä sinisiä.
Tämä on sitten viimeinen hallussani oleva valokuva tästä pyörästä. Kuva on Räyskälästä syyskuussa 1982. Keli oli sateinen, kuten kuvastakin voi nähdä.
Pyörä alkoi tässä vaiheessa olla koneeltaan jo todella hyvässä iskussa, ja suunnitelmia jääradan suhteen alkoi taas pyöriä mielessä. Mutta kuten niin
monasti elämässä käy, suunnitelmat muuttuvat, ja niinpä tämäkin pyörä meni sitten alkuvuodesta -83 myyntiin. Kuvassa kanssani poseeraava neito oli
silloin tyttöystäväni, ja vuodesta 1984 lähtien vaimoni. Kuvan otti Alan Bridger.
Tällaisten "kuponkien" kopiot tuli Moottoriliitosta ihan loppuvuodesta 1982, kirjeen postileimassa päiväys 21.12.1982. Hieman suttuisia tuli noista
skannauksista, kun muutin ne pdf-formaatista jpg-kuviksi. Tai ehkäpä ne siinä kuitenkin hieman paranivat, saahan niistä nyt jotenkin selvää. Huomionarvoinen
asia noissa kuitenkin on se, että kaudella 1983 ajetaan jo pienimpänä luokkana kasikymppisiä EM-kisoissa, kun taas MM-kisoissa pienin luokka on vielä
50cc.