Vanhahkoja valokuvia...

Tänne ajattelin laitella vanhoja valokuvia elämäni varrelta, kunhan ensin löydän niitä. Meillä on kahdessa laatikossa yli viisitoista kiloa dia- ja paperikuvia, joista pitäisi löytää tänne sopivia. Jo pilalle menneitä kuviakin on aikalailla. Kuvia on mennyt myös perinnönjaoissa jo vuosia sitten edesmenneelle sisarelleni, joten niitäkin saattaa olla vaikea tänne enää saada. Kuvat ovat aikajärjestyksessä jos takana oli päivämäärä, ja jos sitä ei ollut, käytin omaa harkintaani järjestyksen suhteen. En enää muista läheskään kaikkia vanhoja asioita, joten päivämäärät eivät välttämättä pidä aina paikkaansa.

Tässä on vanhempieni vihkikuva, jonka on ottanut valokuvaaja Koistinen Lohjalla. Vihkiminen tapahtui jo aikaisemmin Savonlinnan seurakunnan kappelissa, ja nyt he ovat häämatkalla esittäytymässä isän sukulaisille Lohjalla ja senjälkeen äidin siskolle perheineen Vesivehmaalla. Sitten takaisin kotiin Savonlinnaan. Kuva on otettu 12.11.1950.

Olen ruokailemassa isän sylissä. Paikka on sama kuin edellisessäkin kuvassa, ja aurinko paistaa ikkunasta sisään. Jos tuosta kuvasta jotakin voisi päätellä niin ainakin nyt sen, että tuo tuttipullo näyttää olevan jo melko tyhjä. Alkaa siis olla röyhtäisyn aika.

Kun tuolla "ensimmäisiä" osiossa on kuva isästä vaunujen kanssa, niin laitan tähän isän ottaman kuvan äidistäkin. Itse köllöttelen vaunuissa varmaankin autuaan tietämättömänä "oman pesäni" ulkopuolisista tapahtumista.

Tämä kuva on otettu äidin sisaren luona Vesivehmaalla. Veikkaisin tuossa odoteltavan nousisinko tuosta jo seisomaan. Kuvaan se nousu ei vielä osunut, mutta lähellä on varmaan jo ollut. Kuva on otettu 01.07.1952.

Vapauden patsaan luona talven jo tultua marraskuussa 1952. Lunta on penkoiksi asti ja varmaan pakkastakin on useita asteita. Eipä tuo haittaa, kun on kunnon talvivaatteet päällä. Ei ole tuota Kauppalankatua ainakaan kuvan ottohetkeen mennessä vielä aurattu. Kuvan takana lukee "tapio noin puolitoista vuotta".

Muutimme Kouvolassa asumusta aika monta kertaa. Tässä on yksi niistä, kerrostalo Kalevankadulla, nykyisin se on Tapiolankatu 44. Kolme vuotta nuorempi sisareni syntyi asuessamme siellä. Talossa oli myös K-kauppa, jonka rapuilla kuva on otettu kesällä 1954. Lisäksi muistan meidän asuneen myös Paukkulan talon yläkerrassa Salpausselänkadun ja Käsityöläiskadun kulmassa, Eerikinkatu 3:n yläkerrassa Ravikylässä, Jokelantie 5:ssä Putkinotkossa, Ruotsulantie 5:n yläkerrassa Ruotsulassa. Ainakin noissa. Ja tietenkin siellä Kymenlukon pihapiirissä.

Perhepotretti, otettu meidän kukkakaupassa. Kuvassa on äiti, isä, siskoni ja minä. En tiedä lainkaan kuka kuvan on ottanut, mutta arvelisin ajankohdan kuitenkin olleen meidän lasten vaatetuksesta päätellen syksyllä 1956 tai keväällä 1957.

Näkymä Kymenlukon sisäpihalle, kuva on varmaan otettu meidän putiikin takaovelta. Tämä on se paikka jossa olen viettänyt ison osan lapsuuttani. Me asuttiinkin tässä pihapiirissa kolme eri kertaa. Ja se, mikä tässä oli isälleni todella mieleen, Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunta oli samassa talossa. Se on muuten saattanut jopa vaikuttaa isäni ostopäätökseen kukkakaupan suhteen. Tuossa kuvassakin yksi "kantapeikko" kävelee työpäivän päätteeksi autolleen.

Ruotsulantiellä ilmeisesti jotain pallopeliä pelaamassa. Asuttiin silloin Mustosen yläkerrassa osoitteessa Ruotsulantie 5. Tuo kuva lienee otettu meidän ikkunasta. Täällä asuessa tiirailtiin taivaalle, kun Laika koira lensi avaruuskapselissaan eteläsuomen yli 1957, ja täällä asuessa aloitin kansakoulun. Tuo pienin tyttö näyttäisi olevan siskoni ja minä taidan olla tuo pienin poika.

Polkupyörässäni on jotakin sellaista ongelmaa jota pitää tuossa tutkia ja mahdollisesti jopa korjata. Hasun Jorma on tarkkailemassa tilannetta. Ollaan varmaan ajelemaan lähdössä. Tuo pyörä tuli minulle runko poikkinaisena, Jorman isä Paavo hitsaili sen kuntoon, hitsari kun oli. Pienen kokoni vuoksi pyörässä ei ole satulaputkea lainkaan, pulttasin satulan suoraan tuohon runkoputken päähän. Johan yletti jalat jo kunnolla polkimille. Tuolla pyörällä hoidin yhdeksänvuotiaasta lähtien kukkakaupan lähetin eli "tsupparin" hommat koulupäivien jälkeen. Isä oli senverran reilu, että antoi aina matkan mukaan sovitun määrän taskurahaa kukkien kuskaamisesta. Välillä harmitti, kun muut koulukaverini lähtivät koulun jälkeen pelaamaan jotain tai tekemään jotain muuta kivaa, mutta minun piti käydä ensin "töissä" ja vasta sen jälkeen hauskuutella jos aikaa jäi. Hyvä puoli tuossa oli kuitenkin se, että säästin suurimman osan niistä "tsuppirahoista" ja moottoripyöräkortin suoritettuani ostin niillä ensimmäisen moottoripyöräni. Kuvassa taustalla näkyy muuten isän mopo, Husqvarna Roulette, ja kuvahan on otettu meidän putiikin takaovella. Meillä molemmilla näkyy olevan jaloissa tuon ajan suosituimmat nuorisojalkineet, nimittäin ne "kiinalaiset koripallotossut".

Tein veistotunneilla Kankaan koulussa tuollaisen lintulaudan. Asuimme silloin Kymenlukon pihapiirin ns. "pikkumökissä" ja lauta naulattiin sitten aivan ulko-oven rappujen viereen reilun metrin päähän ovesta. Toiveena oli, että pikkulinnut kävisivät napsimassa laittamiamme jyviä laudalta, ja sitä olisi sitten kiva ikkunasta katsella. Niin ei kuitenkaan käynyt vaan harmaasieppo tekikin siihen pesänsä ja hautoipa sitten vielä munatkin poikasiksi meidän kulkemisista vähääkään välittämättä. Eikä siinä vielä kaikki. Emme tehneet pesälle talvien aikana mitään ja kas kummaa, se tuli seuraavina kesinä takaisin, korjaili pesän mieleisekseen, ja kasvatti taas uuden poikueen. Emme tietenkään tienneet oliko se aina sama harmaasieppo, mutta tämä touhu jatkui meidän poismuuttoon asti, kun siirsimme tavaramme uuteen asuntoon Pikkupalomäelle vuodenvaihteessa 1965-66. Sitten taisikin jo tulla purkuporukka poistamaan "pikkumökin" pihapiiristä.

Sisareni poseeraa Kymen Lukon pihalla kesällä 1963. Hieman tyttömäisenpää vaatetta on päällä, joten jotakin juhlan aihetta tuossa kyllä on. Mahtaisiko olla vaikkapa lukuvuoden päättäjäiset... Joissakin kuvissa on kummallisia hieman sinertäviä erikokoisia täpliä jotka ovat itse kuvassa, eivätkä ole tulleet esimerkiksi skannatessa. Eipä sille voi mitään.

Sinne Myllykoskelle sitten mentiin. Koulumatkani piteni neljääntoista kilometriin suuntaansa, jonka kuljin hyvällä ilmalla polkupyörällä ja huonolla ilmalla linja-autolla tai junalla. Tuo on ekan A-luokan luokkakuva josta voi huomata, että tyttöjä on enemmän kuin poikia. Mutta ei se haitannut. Kuvassa koulun vasemmalla puolella ylärivissä on luokanvalvojamme Seppo Bütt ja oikealla puolella koulun rehtori Vilho Loimaranta. Itse olen alimmassa rivissä kolmas. Täällä meni vuosi ja sitten takaisin Kouvolaan.

Kuvassa lienen palannut koulusta Myllykoskelta. Neljäntoista kilometrin polkeminen on taas takana ja melko varmasti kukkien kuskaamista on taas edessä. Pyörään on asennettu joitakin tarvikkeita lisää, kuten tarakka, ketjusuoja, lukko ja pumppu. Satulakin on pitänyt nostaa vähän ylemmäksi tuo tarakan takia. Taitaa olla kevät 1964 aika pitkällä, näyttää jo melkein kesältä. Noissa puissa ei näytä kuitenkaan olevan vielä lehtiä. Kuva on varmaankin isän ottama.

Tässä kuvassa olen sisareni kanssa Kymenlukon aukiolla. Taustalla on Kankaan koulu ja lääninhallitus, ja Oppikujan koulukin tuossa oikealla osittain näkyy. Suomen lippu on liehumassa josta johtuen meillä varmaankin on pyhävaatteet päällä. Kuva on vuodelta 1964 ja melko varmasti isän ottama.

Kesällä 1964 olimme Reservin Aliupseerien Kymen piirin retkellä Urajärvellä Iitissä. Isä oli aina kovin innostunut näistä armeijaan sekä poliisiin liittyvistä jutuista. Varsinkin Reservin Aliupseerien tapahtumissa hän oli lähes aina mukana ja joskus oltiin me lapsetkin, vaihtoehtoja kun ei ollut. Kalustosta päätellen tarjolla on ollut hernerokkaa ja tonkassa lienee ollut vettä rokan keittoon. En tunnista tuosta kuvasta kuin itseni ja kuvan on hyvin suurella varmuudella ottanut isä.

Meidän viisikymmenluvulla syntyneidenkin lapsuuteen ja nuoruuteen kuului aika tiiviisti liikunta, yleensä se oli jotain urheilua tai jotenkin siihen liittyvää, ja aina oltiin ulkona sitä tekemässä. Ulkona on varmaankin ollut aika huono ilma, koska tuossa kuvassa olen nyt siskon kanssa "urheilemassa" putiikin takahuoneessa. Tuo isän otos on vuodelta 1964.

Jossain vaiheessa 1960 luvun puolenvälin kieppeillä Kankaan koulun pihalle laskeutui helikopteri. Siitä oli ilmeisesti ilmoitettu etukäteen ja varmaan siksi noita katsojia oli kerääntynyt koulun pihalle noin paljon. Jos en ihan väärin muista, niin Panda-tyttöä tuotiin helikopterilla Kouvolaan vierailulle, tai jotakin sen tapaista. Enkä muista sitäkään, oliko tuo Panda-tyttö Katri Helena, Marion Rung, vai ihan joku muu. Mutta ei se mitään, tulipahan käytyä katsomassa.

Kuvassa on rakenteilla Pikkupalomäelle kahden kerrostalon asunto-osakeyhtiö Petäjätie 4. Huoneistoja A-talossa on 24 ja B-talossa 27, yhteensä siis 51 huoneistoa. Kuvassa äidin pään vasemmalla puolella näkyy meidän tulevan asunnon makuuhuoneen ikkuna ja pään oikealla puolella keittiön ikkuna. Kuva on otettu kesällä 1965 ja avaimet saatiin käteen muistaakseni 27.11.1965. Olen talon alkuperäisasukas, ja asun vaimoni kanssa B-talon toisessa päässä edelleen.

Jouluaatto 1965, ja samalla myös viimeinen joulumme pikkumökissä. Joulusta innoissaan oleva siskoni halaa äitiä, kun taas äiti on joulusta aivan "rättiväsynyt". Joulunaika on kukkakauppa-alalla se kaikkein kiireisin ja myös tuottoisin aika vuodesta, ylioppilaspäivä on sitten se toiseksi kiireisin. Tai oli ainakin silloin. Lisäksi meillä oli vielä se muuttokin meneillään. Pienempiä tavaroita on jo viety uuteen asuntoon silloin kun on ehditty, mutta se varsinainen muutto on niiden joulukiireiden takia vielä kokonaan tekemättä.

Loppukeväällä 1966 onnistuin saamaan Pikkupalomäen oravia tottumaan itseeni jo niin paljon, että ne uskalsivat tulla jopa syömään kädestäni.

Juhannuksena 1966 "mehukekkerit" meidän uuden asunnon parvekkeella Pikkupalomäellä. Jotakin pientä "jähinää" äiti tuossa yrittää hieman toppuutella.

Kumputiellä. Äidin nuorempi sisko Vesivehmaalta oli käymässä perheineen meidän uutta asuntoa katsomassa. Kuvasta puuttuu heidän vanhin poikansa ja sisareni. Toinen heistä on varmaankin ottanut tuon kuvan, joka lienee kesältä 1966.

Kouvolassa rautatieasemalla. Äidin vanhempi siskokin Savonlinnasta käväisi perheineen meidän asuntoa katsomassa. Kuvasta puuttuu heidän poikansa ja minä, joten toinen meistä on tuon kuvan ottanut. Junan tuloa tuossa nyt odotellaan ilta-auringon paistaessa ja "matkaevääksi" äiti on laittanut nipun leikkokukkia, Kukkakauppa Kymenlukosta tietenkin.

Tänne "aivan muuta" osioon ei pitänyt tulla lainkaan mitään moottoripyöräjuttuja, mutta koska kyseessä on mopo, niin laitanpa tämän kuvan tänne. Ajelen tuossa isäni Rouletella "kärrytietä" pitkin pahvilaatikko tarakassa Ruotsulassa, joka nykyisin tunnetaan kai paremmin nimellä Korjala. Aidan takana on tulevan työnantajani Lennätinlaitoksen kaukolinjat Kouvolasta länteen, niiden vieressä on länteen vievä rautatie sekä sen takana muistaakseni silloin vielä sorapintainen Korian suora. Ajelen Kymenlukon kiinteistön talonmiehen, muistaakseni hänen nimensä oli Lauri Mannari, kotimökille vievällä tiellä. Mannarin jäätyä eläkkeelle hänen seuraajakseen Kymenlukon "talkkariksi" palkattiin isäni ja se meidän putiikki lopetettiin. Äitini sai paikan Kosken kukkakaupassa. Noiden tapahtumien tarkkaa vuotta en kyllä enää muista, mutta 1970-luvulla se oli. Tuo isän ottama kuva on kuitenkin otettu vuosikausia aiemmin, viimeistään kesällä 1966.

Tässä on vielä toinenkin "Killen" minusta ottama kuva. Hän oli ottanut kerran kameransa mukaan kouluun ja nappasi fysiikan tunnilla tuollaisen kuvan. No niin, koulunkäynti omalta osaltani päättyi, kun sain sen tupla 5D:n nipin napin suoritettua loppuun ja sain haltuuni sen keskikoulun päästötodistuksen. Sitten alkoikin aika aktiivinen työpaikan etsintä.

Ensimmäinen pidempiaikainen tyttöystäväni. Tavattiin ensimmäisen kerran muistaakseni 17.05.1970 Snack-baarissa. Siitä seurustelumme sitten alkoi. Jouduin armeijaan syksyllä 1971, ja intistä päästyäni jokin alkoi muuttua. Suurin syy lienee ollut jo intin aikana entisestään lisääntynyt alkoholin käyttöni. No, oli miten oli, niin muistaakseni 11.03.1973 otimme kumpikin sormuksen pois sormestamme ja suunnistimme omille tahoillemme. Otin tuon kuvan kesällä 1971.

Suoritin asevelvollisuuteni Viestirykmentissä Riihimäellä. Palvelukseen astumispäivämäärä oli 15.10.1971. Kuvassa on valatilaisuus Hyvinkään kirkossa 24.11.1971, jonne ajettiin Riihimäeltä polkupyörillä. Keli ei ollut paras mahdollinen, lunta maassa ja taisi sataa vähän lunta ja räntääkin joten aika moni sairastui, minäkin. En muista enää itsekään, mutta olen tuossa kuvassa jossain noiden neljän ensimmäisen rivin seinänpuoleisessa päässä.

Koiranpennut on suloisii, niin taisi tietää jo aikoinaan Maukka Perusjätkäkin. Tuon tytön kotona lienee aina ollut noita Suomen Pystykorvia, kuvassakin on niitä kaksi. Kuvan ottamisen aikaan en tiennyt tuosta tytöstä yhtään mitään, mutta useita vuosia myöhemmin minulle sitten alkoi selvitä kuka hän on. Nykyään tunnenkin hänet jo aika hyvin, olemmehan olleet jo hieman yli neljäkymmentä vuotta naimisissa.

Keskustan Mannerin "lipan" alla. En muista tuollaista kuvaa ollenkaan, savukekin näkyy sormien välissä. Vaatetuksesta päätellen ottoaika voisi olla kesällä 1974 tai sen jälkeen, kuitenkin ennen 18.02.1978, koska lopetin silloin tupakoinnin.

Viimeinen pidempiaikainen tyttöystäväni. Tutustuttiin ja ystävystyttiin syksyllä 1976 Mannerissa, kun kävin siellä aika usein olusilla ja hän oli tiskin takana myymässä. Aika pian ystävyys muuttui seurusteluksi ja kihlauduimme 24.06.1977. Yhteiselomme jatkui seitsemisen vuotta kunnes alkoi tuntua siltä, että voisi jo käväistä papin juttusilla. Meidät vihittiin avioliittoon 15.12.1984. Esikoistyttäremme syntyi kesäkuussa 1985, ja poikamme kolmen vuoden päästä heinäkuussa 1988, ja nuorempi tyttäremme niin ikään kolmen vuoden päästä toukokuussa 1991. Alkoholin käytön lopetin 02.10.1977 ja tupakoinnin 18.02.1978. Noilla "eväillä" ollaan päästy näihin päiviin asti ja niillä jatketaan eteenpäin. Kuvan nappasin kesällä 1977 Tihvetjärvellä soutuveneessä, kun hän vie soutaen minua jonnekin.

Tässä kuvassa on itseäni kolme vuotta nuorempi sisareni. Kuvan otin Joensuussa hänen miehensä opiskellessa siellä. Kuva on muuttunut vuosien saatossa jo hieman punaiseksi, ja on muistaakseni otettu vuonna 1978.

Ottamassani kuvassa on kihlattu morsiameni ja tuleva vaimoni Outi makkarin lattialla solmimassa hapsuja kutomiinsa mattoihin. Kuvan ihan tarkkaa ottovuotta en enää muista, mutta se taisi olla -70 ja -80 lukujen vaihteessa.

Isän syntymäpäivä, kuusikymmentä vuotta tuli täyteen. Synttärikahvit juotiin vanhempieni kotona tuolla talon toisessa päässä. Kuva on otettu heidän parvekkeellaan heinäkuussa 1983 ja se saattaa olla minun ottamani. Isäni ja tuleva appeni siinä varmaan pohdiskelevat, miten tämä aika kuluukin niin mahdottoman nopeasti.

Meidät vihittiin avioliittoon Kouvolan Evankelis-Luterilaisen kirkon kappelissa Savonkadulla. Kirkkoherra Heikkilä päätti kirkollisen puheensa julistamalla meidät mieheksi ja vaimoksi, ja sen jälkeen pidimme lähipiirillemme pienimuotoisen kahvitustilaisuuden meillä kotona. Leikkaamme tuosta kotona leivotusta kakusta sen ensimmäisen palan, että muutkin pääsevät ottamaan. Kuva on otettu 15.12.1984.

Olin saanut työurani aikana aika paljon työnantajan järjestämää koulutusta, mutta nyt hakeuduin tuollaiselle Kouvolan seudun ammatillisen oppimiskeskuksen järjestämälle koulutukselle, joka oli nimeltään Tietotekniikan ammattitutkintoon valmentava sähköalan jatkokoulutus. Opiskelu tapahtui iltaisin töiden jälkeen, iltalinja siis. Meitä oli alussa kuusitoista oppilasta, joista yksi lopetti 01.02.1996. Kuvassa meitä on vain kymmenen, sekä toinen opettajistamme, "Pete-Setä", eturivissä vasemmainen. Teleläisiä oli mukana neljä, joista kukaan ei sitten mennyt sitä ammattitutkintoa suorittamaan, kun työnantajamme ei osallistunut lainkaan tutkinnon kustannuksiin. Se oli aika kallis ja kuulin myöhemmin, että vain muutama meistä koulutuksessa olleista oli siellä tutkinnossa käynyt. Mukava koulutus kaiken kaikkiaan, mutta kaikki kivahan loppuu aikanaan ja niin tämäkin. Koulutus alkoi 10.01.1995 ja todistukset saimme käteen 31.05.1996.

Äidin syntymäpäivä, 75-vuotta tuli täyteen 14.09.1996. Synttäreitä juhlittiin Pentik-Paviljongissa, ja oikein pitkän pöydän ääressä koko lähipiirin kesken. Kuvassa mummin vieressä kynttilän takana kurkistelee meidän poikamme ja itse olen näkymättömissä punainen paita päällä noiden valkoisten ruusujen takana. Muut juhlavieraat ovatkin sitten kameran tavoittamattomissa kuvaajasta katsoen pöydän vasemmalla puolella.

Outsa koulutuksessa lähiavustajaksi, tosin tuossa kuvassa on menossa kahvitauko. Kolmannen lapsemme syntymän jälkeen Telellä oli ne ihan ensimmäiset YT-neuvottelut joiden seurauksena porukkaa alettiin vähentää. Outsa oli silloin hoitovapaalla eikä saanut hoitovapaan jälkeen enää automaattisesti pitää työpaikkaansa. Tarjosivat kuitenkin erorahaa johon pitkän työnantajan kanssa käydyn kinastelun ja tinkimisen jälkeen suostuttiin, ja Outsa jäi vuosiksi lasten kanssa ihan kotiäidiksi. Ja nyt on sitten tullut aika tarttua uudestaan työelämään kiinni. En tiedä kuka tuon kuvan on ottanut, mutta tuolla kuvan reunassa näkyy päivämäärä 2.9.´98.

Kähkösillä kyläilemässä. Löysin tämän kirjekuoressa olleen kuvan ihan sattumalta etsiskellessäni jotain aivan muuta. Kuva on Jupen ottama, mutta vuotta en enää muista.

Tässä kuvassa ovat Outsan jo edesmenneet äiti ja isä, ja siis myös lastemme mummo ja vaari. Kuva on otettu meidän olohuoneessa heti vanhemman tyttäremme rippijuhlan kahvitilaisuuden jälkeen 17.06.2000.

Meidän perheemme 25.12.2000. Uudempia kuvia en tänne enää laita, sillä ne eivät mielestäni ole vielä "vanhahkoja".